| ID |
Lyhyt kuvaus |
Pitkä kuvaus |
| 47076 |
Kilpailu kiristyy jatkuvasti |
Globalisaatio lisää kilpailua, joka lisää talouskasvua, minkä seurauksena tuottavuus kannattavilla aloilla kasvaa ja vaurautta voi kertyä joillekin hyvin nopeasti. Näin tapahtuu etenkin Aasiassa ja Venäjällä, jossa raaka-aineiden hinnan nousun myötä taloudellinen kasvu on ollut nopeaa. Toivottavasti myös puuraaka-aineen hinta ei ainakaan laske, jotta myös maamme metsäsektori pääsisi nopeamman kasvun ja tuottavuuden uralle. |
| 47079 |
Uusia metsätalousmaita nousee erityisesti tropiikissa. |
Metsätalousmaita syntyy plantaasian ja trooppisten kovapuiden varaan. Kansainväliset organisaatiot (mm. FAO, ja ITTO) varmistavat metsätalouden kestävyyden. Suomalaisten omistaman ja johtaman tuotannon suhteellinen osuus vähenee. Näin varsinki mekaanisessa puunjalostuksessa. |
| 47083 |
Venäjän selluteollisuuteen investoidaan hyvin pian |
Mikäli suomalaisten investoinnit metsäteollisuuteen jatkuvat esim. Venäjällä, kotimainenperusmetsäteollisuus hiipuu entistä nopeammin. Toisaalta suomalainen osaaminen valtaa uuisen investointien myötä maailmaa ja suomalaiset metsäammattilaiset lähtevät maailmalle sankemmin joukoin. Ei suomalainen metsäsektori minnekään katoa. |
| 47092 |
Paperi- ja sellukoneita suljetaan nopeasti Suomessa |
Paperi- ja sellukoneita suljetaan nopeasti Suomessa ja samaan aikaan lakkoillaan. Eikö talonpoikaisjärjellä ole enää tilaa? |
| 47101 |
Puutuotteiden saaminen kuluttajalle |
Missä on suomalainen mekaanisen puun ja puusepänteollisuuden osaminen. Saksassa on puu hyvin esillä esim. majoitusapaikoissa ja oluttuvissa. Saksassa paras pyökki käytetän kotimaasa ja nuono viedää ulos. Suomessa parhaat koivu-ja mäntytukit menevät vientin (ei ole tieteellinen vaan minun subjektiivinen uskomus).
Puun hyädyntäminen vaatii ponnistelua ja innostusta. Puuratkaisuja ei tarjota riittävästi kuluttajille ja esim. rakentajille. |
| 47102 |
Mäntytukin suhteellinen arvon lasku |
Miksi hyvälaatuista mäntytykkia ei osata hyödyntää riittävän laajasti? |
| 47138 |
Kiina varmistelee raaka-aineiden saantia maailmanlaajuisesti |
|
| 47139 |
Metsäteollisuuden kuiduntuotanto on globaalia bisnestä |
|
| 47140 |
Afrikan potentiaalia kuiduntuottajana ei ole vielä huomattu |
|
| 47149 |
Useita yrityksia kiinnostaa Mosambik kuiduntuottajana |
|
| 47161 |
Paperimiesten lakon vaikutus investointipäätöksiin |
|
| 47162 |
Aikakauslehtitoimialan kasvu Kiinassa |
Kustannustoiminnan kehittyminen, valtion kontrollin vaheneminen? kaupallisilla sektoreilla, ei uutistoiminnassa |
| 47166 |
Globaali kilpailu kuidusta |
Kuidun saatavuuden varmistaminen ja kuidun roolin korostuminen keskeisena globaalien paperiteollisuusyritysten pitakan tahtaimen kasvun mahdollistajana. Kaupalliseen viljelyyn/sellun suurimittakaavaiseen tuotantoon soveltuvien alueiden lukumaara rajattu. |
| 47169 |
Kiinan paperiteollisuuden kilpailukyky hiipuu |
Kuinka kilpailukykyista Kiinan paperiteollisuus itse asiassa on - alhaiset katteet? Onko investointien jatkuminen "terveella" taloudellisella pohjalla? |
| 47169 |
Kiinan paperiteollisuuden laajeneminen |
Kiinan (ja Intian) paperinkuluuksen kasvu vs. globaalit kuituvarat. Mika on neitseellisen ja kierratyskuidun rooli kotimaisen tuotannon raaka-aineena? Kuinka Kiinan kotimainen ja globaali kuidun kierratys kehittyy? Voidaanko kuidun kiertonopeutta nopeuttamalla "vapauttaa" enemman kuitua paperin valmistukseen? |
| 47170 |
Venajan havupuuvarannot |
Missa vaiheessa Venajan kuituvarannot saadaan kayttoon? Investoivatko venalaiset yritykset, vai ulkomaiset? Mika on suomalaisten yritysten rooli Venajalle suuntautuvassa FDI:ssa? |
| 47174 |
Fragmentoitunut paperin jakelu Kiinassa |
Paperin jakeluketju on fragmentoitunut ja moniportainen Kiinassa. Miten tama kehittyy tulevaisuudessa? Laajenevatko kotimaiset jakelijat vai tulevatko kv-paperitukkurit Kiinaan? Perheyritysmuoto ei tue voimakasta laajenemista eika valttamatta paaomien muodostumista. |
| 47177 |
Amerikkalaisen paperiteollisuuden downfall |
Paaomaintensiivisessa, syklisessa teollisuudessa kvartaalitason tulokset vaikuttavat fundamentaalisella avalla pohjois-amerikkalaisen paperiteollisuuden toimintamalliin. Pystyvatko paikalliset yritykset kilpailemaan porssin paineessa, vai ostavatko suomalaiset yritykset osuuksia Pohjois-Amerikassa aina tilaisuuden tullessa ja valtaavat lisaa markkinoita? Vai nahdaanko suurimittakaavaisia, Eurooppa-USA yhdistymisia eli mergereita? Milla ajanjaksolla? |
| 47180 |
Paperiteollisuus on globaalisti fragmentoitunut |
Yritysten kasvu yritysostojen ja yhdistymisten kautta on tulevaisudessa globaalisti merkittavampi kasvu-driveri kuin orgaaninen kasvu. |
| 47181 |
Intian puuvarat |
Intiassa metsaksi maaritellaan usein yli 20% kruununtiheys. Intan paperiteollisuus tarvitsee lisaa kuitua laajentumiseen, mutta maankaytto on voimakkaasti viranomaisten kontrolloima. Mikali metsitysoikeuksia ja "degraded forest land":n kaytto- tai vuokraoikeuksia ei Intiassa toimiville paperitehtaille anneta, naivettyy teollisuus entisestaan. Uusinvestoinnit voidaan perustaa ainoastaan tuontikuidun varaan. |
| 47184 |
Investoinnit Intiaan |
Monen kv-paperifirman kerrotaan harkitsevan investointeja Intiaan. |
| 47185 |
Systemaattisen liiketoimintamallin kehittyminen |
Patrunat on "passee" - ikävä kylla? Paperifirmojen koon kasvu johtaa systemaattisten liiketoiminnan ohjausmallien kehittymiseen. |
| 47196 |
Paperi ja selluteollisuuden kasvu siirtyy Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan |
Paperi ja selluteollisuuden kasvun painopiste siirtyy Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. |
| 47196 |
Puurakentaminen kasvaa |
Tukin kuljettaminen on vaikeampaa kuin sellun ja siksi puutuoteteollisuus jatkuu Suomessakin. Puurakentamisella on suuri markkinapotentiaali ja suuri ilmastomuutosta hillitsevä vaikutus. |
| 47198 |
Imperiumin vastaisku |
Kilpailevat materiaalit eivät anna puutuotteiden lisätä osuuksiaan ilman vastatoimia. Ertyisesti konsolidoitunut betoniteollisuus toimii aktiivisesti. Myös monet viranomaiset ja poliitikot perinteisesti ja perusteettomasti vastustavat puurakentamisen etenemistä. |
| 47201 |
Investoinnit uusiin maihin vaativat paikallistuntemusta |
|
| 47202 |
Lähtölaskenta investoinneille Afrikkaan on alkanut |
|
| 47234 |
kilpailu lisääntyy ja globalisoituu |
Eri maiden investointihankkeita kilpailutetaan keskenään. Tuotannon kustannustehokkuus määrää investoinnin sijainnin. Seurauksena Suomi kilpailee koko ajan muita maita vastaan pitääkseen kapasiteettinsa Suomessa. |
| 47237 |
Pehmopapereiden kysyntä kasvaa |
Pehmopapereiden kysyntä jatkaa kasvua suurten maiden ehtiessä kuluttajiksi. |
| 47237 |
Puun kasvatuksen tavoitteellisuus vs teknologian kehitys |
Suomen puun kasvatuksen tavoitteellisuus perustuu tukkipuun parempaan hintaan ja "paremmuuteen". Tällä hetkellä massateollisuudella kuitenkin on useissa lopputuotteissa parempi puuustamaksukyky kuin puutuoteteollisuudella.Tämän perusteella puun kasvatuksen tavoitteita tulisi muuttaa. toisaalta näkyvissä on tietotekniikan esille tulo ja esim. sanomalehtien, kokousmateriaalien, muistiinpanojen ym. sähköien toimitus ja kierrätys langattomasti jokaisen mukanaan kantamaan henkilökohtaiseen "elektroniseen paperiin", jossa on paljon tietokoneen ominaisuuksia. Tällöin sanomalejhti ja A4 paperin kysyntä laskee nopeasti. |
| 47240 |
Yritysten kansainvälistyminen ja lyhytjänteisempi toiminta |
Yritykset ja myös metsäyritykset ovat kansainvälistyttyään muuttuneet lyhyemmällä aikajänteellä toimiviksi, kvartaalitalous on iskenyt metsäyritykseen rankimman mukaan ja voittoja ulosmitataan omistajille maximaalisesti. Toiminnan eettisyys on vähentynyt, vaikka yritetäänkin kiillottaa kuvaa esimerkiksi ympäristöasioissa. Juurettomuus ja maattomuus on huomattavaa, ei tunnuta olevan kovinkaan suuressa vastuussa entisen kotimaan yhteiskunnan kehityksestä vaan on "hienoa" olla ulkomailla. Tutkimukseen, kehitykseen ja myös aluekehitykseen suomessa myönnetyt avustukset ovat kyllä kelvanneet ja kelpaavat. Irtisanotmiset voittojen teon aikaan tuntuvat todella tunteettomilta, työntekijät ovat liikuteltavaa massaa joiden osaamista ulosmitataan. |
| 47248 |
Tehtaiden sulkemiset |
Sellotehtaiden viimevuotisen lakon jättämistä haavoista lienee vain pitaa ollut julkisesti näkyvillä. Kaikki odottanevat varpaillaan mitä tehtaita suljetaan ja siirretään muualle. Tästä ei paljon spekulointia näy. |
| 47250 |
UPM Kymmene siirtää toimintonsa kokonaan pois Suomesta |
...tai joku muu suuryritys, ainakin suuressa mittakaavassa ulkoistaa tuotantonsa. Kansainvälisillä markkinoilla suomalaiset omistajat ostetaan ulos, suomalaiste johtajat menettävät vähin erin asemiaan ja kohta huomataan että suomalaista metsäteollisuutta - tai edes suomalaisten omistamaa metsäteollisuutta - ei enää ole. Suomi voi parhaimmillaan tuottaa raaka-ainetta ja jalostaa jollain franchising tehtaalla sekä myydä konsulttipalveluja. Maamme entinen vihreä oksa on poikki. |
| 47251 |
Kauhuinen tasapaino |
Eivätköhän kaikki ole varpaillaan yritysten muualle siirtymisestä, metsäteollisuus toimii nyt osana Suomen yhteiskuntaa mutta tulevaisuudesta ei tiedä.
Myös pienet tuotantolaitokset toimivat tällä hetkellä kohtuullisesti Venäjällä, mutta mitä tapahtuu tulevaisuudessa on toinen juttu. |
| 47281 |
Metsäteollisuus on lähdössä Suomesta |
Suomeen ei investoida, uusia metsä- ja tehdashankkeita on tekeillä muualla, omistus karkaa Suomesta. Ei ole mitään syytä olettaa, että metsäteollisuus pysyisi täällä nykyisen kaluston vanhentuessa. |
| 47285 |
Kvartaalitalous tappaa järkevän teollisuuden |
Lyhytnäköinen voitontavoittelu lopettaa tuotekehityksen ja tutkimuksen. Järkevä pitkäjänteinen vakaaseen kasvuun perustuva teollisuus tehdään kannattamattomaksi |
| 47304 |
"Hesiflaation" vuoksi globaali rahakasa on kasvanut |
Liiketalouden rahallisesta tuloksesta yhä pienempi osuus investoidaan esim teollisuuuteen, ja liikkeellä olevan raha määrä on rajsuti kasvanut. Teollisuusmaihin ei investoida ylikapasiteetista ja kysynnän kasvun vähäisyydestä johtuen, ja kehittyviin maihin investointeja rajoittaa riskitason korkeus.
"Hesiflaatio"-termi otettiin käyttöön 1970-luvulla, kun energiakriisi lamaannuutti investointihalut joksikin aikaa. Alkaako nykyinen tilanne purkaantua hallitusti, vai kehittyykö se kriisiksi?? |
| 47309 |
Yli 50 000 t/a paperikoneet eivät ihmeemmin erikoistu |
Suomessa käynnissä olevat paperikoneet ovat valtaosalta tuotantokapasiteetiltaan yli 100 000 t/a, ja suunniteltu alusta loppuun bulkkilajien huipputehokkaaseen tuotantoon. Näissä lajeissa Eurooppaa vaivaa kasvava ylikapasiteetti. Erikoispaperimarkkinat ovat pääosin selväti alle 50 000 t/a paperinkoneitten hallussa, eivätkä nämä markkinat sovellu suuremmile koneille.
Suomessa nyt käyvät koneet hyvin todennäköisesti käyvät nykyisillä markkinoillaan niin kauan kuin kilpailukyky sallii, ja sitten ne pysäytetään. |
| 47311 |
Suomessa metsä tarkoittaa suurta osaa vientituloista |
Suuremmat onnistumisen mahdollisuudet lienee sillä, että yritämme kehittää metsistämme uusia, kannattavia vietituotteita, kuin sillä, että esim. pyrkisimme pesemään koko Euroopan paidat. Toistemme paitojen pesemistä lisäämällä suomalaista työllisyyttä ei kovin pitkälle hoideta.
Kyllä metsiä virkistykseen ja suojeluun tarvitaan myös, mutta näiden tarpeiden arvostus on suoraan verrannollinen elintason nousuvauhtiin ja varallisuuden kasvuun. |
| 47338 |
Suhdannesyklit eivät toimi niinkuin ennen |
Tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa, koska alan suhdannekierron ennusmerkit eivät tunnut toimivan niinkuin ennen. Selitysvaihtoehtoja paljon, mutta yhteistä on epävarmuus tulevasta. |
| 47351 |
Tuotteiden kysyntä ja hinta ovat huolestuttavasti hiipuneet. |
Metsäteollisuustuotteiden kustannusten nousuakaan vastaavat hinnakorotukset eivät oikein mene nykyään "läpi". Kysyntä ja tuotteista saatava hinta ovat huolestuttavsti hiipuneet. |
| 47522 |
Miksi trapestitaiteilija luottaa köysien pitävyyteen ? |
Kaunis neito ja jäntevä mies keinuvat korkealla köysien varassa. Hyppäävät köydestä toiseen ja tekevät huimia temppuja korkealla. Monesti vain yhden köyden varassa.
Mitä kaikkea on pitänyt tehdä, että näin tapahtuu ja me saamme katsoa huikeita esityksiä?
Tietysti on parjon harjoitusta noilla esiintyjillä. Paljon hikeä, kyynekeitä ja josku jopa verta. Vain sen täheden ,että saa hyvän lopputuotteen ja saa sen markkinoille ja palkan.
Ei riitä se. On oltava huippuammattilaisia, jotka valmistavat sirkusteltan, tukiraakennelmat, köyssien kiinnitykset, köydet, kädensijat, käsineet, jopa viehättävän pienet esiintymispuvut.
Kaikki vuosien, jopa vuosikymmenien treenaus huipentuu esiintymiseen. Silloin asiakas saa tuotteen ja tässä tapauksessa nautinnon henkisellä puolella.
Miksi näin ei voi olla metsäsektorilla ? |
| 47636 |
Metsäteollisuus siirtää uusinvestointinsa ulkomaille |
Metsäteollisuus, lähinnä sellu ja paperi, siirtää uusinvestointinsa enenevässä määrin joko nopesti kasvavien istutusmetsien äärelle (Eteläamerikka, Indonesia) tai suurten markkina-alueiden lähelle (Keski-Eurooppa). Suomessa tehdään jatkossa lähinnä korvausinvestointeja tarkkaan harkittuihin kohteisiin |
| 47641 |
Venäjän merkitys kasvaa |
Lähialueellamme Venäjän merkitys puuraaka-ainelähteenä kasvaa vvoimakkaasti. Teollisuutemme "harjoittelee" jo Venäjällä rakentamalla sinne sahoja ja pakkaustehtaita, ja ensimmäiset ilmoitukset sellutehtaan rakentamissuunnitelmista sinne on jo saatu Metsä-Botnialta. |
| 47650 |
Hienopaperin valmistus Suomessa vaiketuu |
Koska muualla viljelty Eukalyptus antaa sekä halvemman että ominaisuuksiltaan hienopaperin valmistukseen paremmin soveltuvan lyhytkuitusellun on vain ajan kysymys milloin tämän paperin valmistus Suomessa loppuu. Uutta kapasiteettia tämän paperilajin valmistamiseksi Suomessa tuskin enää rakenneta |
| 47656 |
Suomessa olevan teollisuuden kilpailukyky huononee |
Suomessa toimivan paperiteolisuutemme taloudellinen kilpailuasema ja kannattavuus tuntuu viime vuosien aikana huonontuneen. Tätä vahvistaa se että toimialan syklisyys on vähentänyt, mutta kannattavuus asettaunut aiempaa alhaisemmalle tasolle.
Mekaanisen metsäteollisuuden puolella Itä-Euroopan maiden nopea kilpailukyvyn nousu on ollut yllätys |
| 47782 |
Aasian taloudellisen voiman kasvu |
Myös kiinalaista rahaa yritysostoihin Yhdysvalloissa. Velkaisen USA:n "omistuksen"" siirtyminen Aasiaan kiihtyy. |
| 47789 |
Metsien käyttö ja hyödyntäminen tuo nyt varallisuutta kaikil |
Kuka takaa sen, että tulevaisuudessa jos meillä teollisuuden toimintaympäristö ( energia, raaka-aine, työvoima, pääoma) ja metsätalouden toimintaympäristö vaikeutuvat merkittävästi nykyisestään meillä saadaan pidetyksi elinkelpoinen metsätalous ja metsäteollisuus täällä tuottamassa hyvinvointia kaikille. Mm. kansainvälinen omistus ja pääoma hakee sijoituksilleen riittävää tuottoa ja jos sitä ei täällä synny, poistuvat pääomat ja teollisuus näivettyy. |
| 47797 |
Stora Enso, UPM ja Metsäliitto sulkevat tehtaita |
Tehtaiden sulkeminen jatkuu tietenkin myös siksi, että laitokset vanhenevat mutta jos ei uutta investoida, se huolestuttaa. |
| 47799 |
Venäjälle meno on ajankohtaista |
Venäjälle pitää uskaltaa, vaikka pienin askelin. Se on suuri mahdollisuus asiakkaana mutta myös raaka-ainepotentiaalina. Riskienhallinta vain pitää olla hanskassa. |
| 47832 |
Uudet t i otantolaitokset nopeakasvuisille raaka-ainelähteille |
|
| 47845 |
Fossiiliset polttoaineverot tuovat paperintuotannon lähelle |
Päästään lopulta siihen, että paperia ei rahdata laivoilla ympäri maapalloa, vaan se tuotetaan lähellä markkinoita |
| 47858 |
Itä-Eurooppa kasvaa |
Yritykset alkavat investoimaan Kiinan ja Aasian sijaan Itä-Eurooppaan jossa tuotteiden ja palvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti. Sinne menevät myös suomalaiset metsäteollisuusyritykset |
| 47863 |
Finnair on investoimassa lisää Aasian laivastoonsa |
Finnair on tehnyt miljardiluokan sopimuksen laivastonsa uusimisesta. Yhtiö uskoo erityisesti Aasian matkailun kasvuun. Tämä on merkki Suomen yhä vahvemmasta suuntautumisesta Aasiaan. Hyvät liikenneyhteydet helpottavat usealla tavalla yhteydenpitoa ja suuntaustumista Aasian kasvaville markkinoille. Näin myös metsäteollisuudessa, jossa kasvusuunta nimenomaan Aasiassa / Kiinasssa voi edelleen kiihtyä. |
| 47870 |
Aasian nousu lisää puun kysyntää moniin tarkoituksiin. |
Voimakas rakentaminen ja elintason nousu voi tuoda uusia käyttökohteita myös puulle, joka ekologisesti muodikasta. |
| 47879 |
mäntyhuonekalumarkkina muuttuu |
Ensimmäiset merkit olivat: muutaman asiakkaan taloudelliset vaikeudet, Ikean suosio ja menestys, asiakkaiden siirtyminen kokoonpanotehtaiksi. Sahateollisuuden piti riittävän ajoissa tunnistaa mäntyhuonekaluteollisuuden muutokset ja etsiä tuotteilleen vaihtoehtoisia markkinoita / käyttäjiä. |
| 47881 |
Venäjän metsäteollisuuden kehitys ja uhka |
Paljon selkeitä merkkejä, joden avulla voi arvioida esim. venäläisen sahateollisuuden kehitystä: elintaso kasvaa Venäjällä eli kotimaan kulutus alkaa kasvaa ja otta painetta pois viennistä; pohjoismaiset investoivat Venäjälle, mikä johtaa eittämättä raaka-aineen hinnannousuun; esim. UK:ssa venäläisen sahatavaran tarjonta on keskitytnyt, mikä luo vakautta; huonompilaatuisen tavaran kysyntä kasvanut, mikä selkeä merkki venäläisen sahatavaran poistumisesta markkinoilta. |
| 47883 |
Sahateollisuuden supistukset Suomessa 2005 |
'Iso teollisuus' on tavallaan hylännyt yhteiskuntavastuun ja on valmis kipeisiinkiin päätöksiin kannattavuuden puolesta. Tämä lienee pahempi uhka Suomen metsätaloudelle, mitä osaammme tässä vaiheessa arvatakaan! |
| 47901 |
puurakentaminen Kiinassa nousee |
|
| 47944 |
Kehittyvät markkinat kyllästyvät kotimaisella tuotannolla |
kehittyvien maiden talouskehitys ei välttämättä johdakaan länsimaiden viennin kasvuun vaan kotimainen teollisuus kasvaa odotettua nopeammin. Ylikapasiteettitilanteeseen voidaan joutua nopeastikin. |
| 47950 |
Paperin kulutuksen taantuminen osassa OECD maita |
Etenkin graafisten painopaperien ja sanomalehtipaperin kulutus on taantunut Pohjois-Amerikassa, EU-maissa ja Japanissa, joissain maissa jopa vähentynyt. Yhtenä tärkeänä tekijänä on mainittu esim. tietotekniikan lisääntynyt käyttöönotto. |
| 47951 |
Metsien biomassasta kilpailua eri käyttötarkoitusten välillä |
Suomen metsistä saatavan biomassan pääasillinen käyttökohde on tähän saakka ollut massa-, paperi- ja puutuoteteollisuus. Ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteet lisäävät biomassan kannattavaa käyttöä energiantuotannossa ja hiilivarastoina. Toisaalta myös esim. biotekniikan tutkimus on nostanut esiin uusia käyttötapoja puukuiduille materiaaleissa. |
| 47961 |
Nykyinen massa- ja paperintuotanto Suomessa |
Kulutuksen taantuminen Suomen massa- ja paperiteollisuuden päämarkkina-alueilla ja kasvun siirtyminen Aasiaan tuo haasteita metsäsektorille muuttaa tuotevalikoimaa ja toimintatapoja. |
| 47978 |
metsateollisuus pakenee Suomesta |
täällä puu on kallista, samoin työ, energian riittävyys on epävarmaa |
| 47983 |
Kaupallinen puuntuotanto ja puuviljelmät |
Metsätalous on Suomessa vahvasti tuettua. Nyt se joutuu kilpailemaan maailmanlaajuisesti ja myös huomiosta muiden toimialojen kanssa. Talouden globalisaation merkitys on hyvin tiedossa, mutta sen syvyyttä tuskin ymmärretään riittävän hyvin. Kaupallisen puuntuotannon Suomessa sellutehtaat napapiirillä ja idässä lakkaavat toimimasta. Erityisesti paperiteollisuus - ja myös mekaaninen metsäteollisuus - siirtyvät Keski-Euroopan kierrätysmateriaalien ja peltomaisten puuviljelmien varaan. Tämä kaikki on teollisuuden ja analyytikkojen tiedossa ja raporteissa, mutta ei ole mennyt läpi yhteiskunnan tasolla. |
| 47989 |
Kansainvälinen kapitalismi |
Raha on aina ratkaissut. Kuitenkin lyhyen voiton tavoittelu on talouden vapautumisen myötä noussut yhä keskeisemmælle sijalle ohjaamaan teollisuuden ja metsienkäytön muutosta. Valtio ohjaa ja omistaa teollisuutta entistä vähemmän ja teollisuus kuuntelee osakkeenomistajiaan. Tämä suuntaus tulee jatkumaan. |
| 47990 |
Metsäteollisuuden työttömyys |
Metsäteollisuus on "rationalisoinut" valtavan määrän työvoimaa pois alalta. Ottaen huomioon tämän sosiaaliset vaikutukset maaseudulle, on uskomatonta kuinka vähän asiasta on puhuttu. Metsätyöläisten ikääntymisen myötä tämä on heikkenevä signaali. |
| 48001 |
Paperitehtaat siirretään pois Suomesta |
Mitä tapahtuu niillä paikkakunnilla, josta toiminta loppuu. Tämähän on vääjäämättä edessä, mutta kuinka laajamittaisena. Mitä uutta osaamista ja elikeinoja kehiteään tilalle? |
| 48004 |
Metsä,media,ICT |
Klusteriyhteistyöllä uusiin saavutuksiin ja maailmanvalloitukseen. |
| 48033 |
vientitalouden paine määrää |
Brasiliassa on niskanpäällä tavoite metsä pihvikarjan laitumina, soijaviljelminä ja asutusalueina maattomille ja köyhille, tai puupeltoina sellutehtaille. Vientitulojen paine on niin kova että suojelupyrkimykset jäävät jalkoihin, varsinkin kun vientituloilla saadaan maksettu ylisuurta velkaa, kartutettua reservejä ja lisättyä siten talouspoliittista autonomiaa suhteesa rahoitusmarkkinoihin ja kansainvälisiin rahoituslaitoksiin. |
| 48066 |
kuinka lakkoilemalla ajetaan teolliset ivestoinnit ulkomaill |
|
| 48087 |
Sähköntuonnin vaikeudet venäjältä |
Ensimmäiset merkit on jo nähty. Seuraava pakkastalvi yhdistettynä venäjän kasvaneeseen sähköntarpeeseen johtaa varmasti vaikeuksiin energiaintensiivisessä paperiteollisuudessa. Ehtiikö uusi ydinvoimala ajoissa... |
| 48091 |
Säästämällä siistit numerot! |
Kaikki metsätalousyritykset ovat julkaisseet säästökampanjoita. Kun teollisuus on ongelmissa niin oudolta tuntuu että säästetään T&K:sta. Pahimmat kilpailijat eivät ole muut valmistajat vaan muut mediat ja/tai muovi pakkauksissa. Molemmissa kehityspanokset ovat valtavia! Vai joko on yläkerrassa päätetty että lypsetään mitä lypsettävissä on? |
| 48092 |
Onko Suomi todella liian kaukana markkinoista? |
Pyhä yksimielisyys vallitsee siitä, että Suomi on liian kaukana markkinoista. Mistäs se paperi siellä markkinoilla tehdään? Kiertokuitu ei riitä kaikkeen kuten ei myöskään ne 112 hollantilaista puuta. Eli raaka-aine pitää raijata sinne kuitenkin. Olisko logistiikassa jotain parannettavaa jolla suomi tuotaisiin lähemmäksi? |
| 48111 |
Mahdollisuudet täyttyvät muusta jos emme toimi |
Suomen metsäala on tänä päivänä hyvin laaja, joka antaisi hyvän lähtökohdan jatkaa maailman kärjessä. On kuitenkin monta kilpailija muualla maailmalla unohtammatta muiden materiaalien ja raakaaineiden tuottajat. Myös muualla kehitetään nyt klustereita. |
| 48136 |
Onko kustannustekijöiden halventuminen pysähtymässä? |
Deflaatio, eli hintojen ja monien kustannustekijöiden alentuminen, on eräs globalisaatiokehityksen seuraus, joka on ollut sekä hyödyksi että haitaksi.
Metsäteollisuuden nykyistä kannattavuuskriisiä voidaan osin selittää deflaatiolla. Ala on saanut monia tuotannontekijöitään aiempaa halvemmalla, mutta lopputuotteiden hinnat ovat myös vastaavasti pudonneet jo pitkään. Yhdessä alan ylikapasiteetin kanssa tämä on ollut myrkkyä kannattavuudelle.
Mutta jatkuuko deflaatio edelleen pitkälti tulevaisuuteen vai onko kyseessä ollut poikkeusilmiö? Energia on ollut hyvin halpaa viimeiset 10-15 vuotta - jatkossa hintaa nostavat mm. päästönrajoituskustannukset ja saatavuus. Tämä vaikuttaa paljon sekä tuotantokustannuksiin että varsinkin kuljetuksiin. Kuidun halpuus on johtunut osin kiertokuidun ylitarjonnasta, osin siitä että markkinoille tullut plantaasipuu on ollut "alihinnoiteltua", mm. kehitysyhteistyövaroin tuotettua. Jatkossa kummankin kuitulajin hinta lienee korkeampi.
Raaka-aineiden ja muiden tuotantotekijöiden halventuminen on johtunut myös finanssisijoitusten (yli)arvostuksesta, joka näyttäisi olevan päättymässä tuoton laskiessa ja sijoituspääoman etsiytyessä uusiin kohteisiin. Mm. metsä, kulta, kiinteistöt ja muu reaalipääoma on taas arvossaan mm. USA:ssa.
Ehkä alenevien kustannusten ja loppuhintojen "kirous" ei vaikutakaan metsäteollisuuteen niin paljon jatkossa kuin mitä tällä hetkellä arvellaan. |
| 51145 |
Metsäteollisuus on bulkkia - innovaatioiden vaikutus pieni |
Metsäteollisuuden kuningas on paperi ja sellu, toisaalta puutuoteteolisuus on paljon diversifioidumpi ja se kestää paremmin radikaaleja toimintaympäristön muutoksia. Uudet innovaation ovat vielä pitkään hyvin marginaalisia ja niistä on vaikea nähdä 10 vuoden aikana kehittyvän toedellinen vaitoehto perinteiselle teollisuudelle. Energaintuotannolle tämä on mahdollista, mutta siinä lisäarvon tuottaminen jää varsin vähäiseksi ja siten puun polttaminen ei ole kansantaloudellisesti kannattavaa jos kilpailevia käyttöjä löytyy. Toisaalta kysynnän rakenne on muuttumassa - pois sanomalehti-, aikakaus- ja A4-paperista samalla kuin puutuoteteollisuuden kysyntä toivottavasti kasvaa. Ehkä kuitu / tukkijaottelulle saadaan todellinen pohja kun kuitupuulle ei enää ole muuta käyttöä? |
| 51694 |
orastavaa taloudellisten realiteettien ymmärtämistä |
Viime kuukausien tapahtumat ja uutiset ovat saaneet aikaan sen, että yhä useampi suomalainen alkaa herätä täydellisestä välinpitämättömyydestä sen suhteen, mitä ympäristössä tapahtuu. Suomalaiseen kulttuuriin ja julkiseen retoriikkaan sisältyvä umpisosialistinen, patologisen jäykkä perusvire jarruttaa yhä asioiden oivaltamista, mutta hentoja merkkejä heräämisestä on havaittavissa. Tätä ilmiötä tulisi tukea runsaalla faktatiedon tarjonnalla, laajalla 'kansanvalistuksella', kuten Snellman aikoinaan. |
| 51752 |
Työvoimakustannusten painoarvo myös metsätaloudessa kasvaa |
Kun taloudelliset epävarmuustekijät saadaan paremmin kontrolliin (tai muiden vastuulle) suomalaiset investoinnit siirtyvät entistä enemmän Venäjälle. Kunhan joku takaa investoinnit tehtaiden siirto rajan yli halvemman työvoiman ja raaka-aineen äärelle alkaa. |
| 52238 |
tuotanto ei voi perustua tuontipuuhun |
Suomessa kustannustaso on sen verran korkea, että tuotanto täytyy sopeuttaa kotimaiseen puuhun sekä rannikon tehtaille tuotavaan trooppiseen kuituun. Junakuljetukset Venäjältä tulevat hiipumaan monista syistä. Mm. logistiikan puute ja kuluminen naapurissa. Sisämaan tehdaspaikkakunnat vaikeuksissa. Jätepaperi paluukuljetuksina voi olla ainoa vaihtoehto, kun myös korjuukelpoinen metsäala kotimaassa pienenee. Pelkän kuitupuun myynti ei kiinnosta metsänomistajia, jotka passivoituvat vuosikymmeniksi. |
| 52240 |
tuottavuuden lyhyt jänne |
Tj Pesonen esitteli Voikkaan kolmen vuoden tappioluvut ja lupasi että tehtailla kerrotaan tuottavuus avoimemmin. 3 vuotta voi olla lyhyt aika, kun lajinvaihdotkin vievät usein aikaa. Peli on raakaa ja koneet tuskin palaavat Suomeen. |