| ID |
Lyhyt kuvaus |
Pitkä kuvaus |
| 47073 |
Alueiden merkitys kasvanut |
Alueiden merkitys maamme hyvinvoinnille on kasvanut EUn maatalouspäätösten myötä. |
| 47123 |
Mitattavia tavoitteita |
Kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa painotetaan yhä enemmän mittattavien tavoitteiden tärkeyyttä. Niitä veivataan joka tasolla eri poliittisiin prosesseihin. Tässä oltava tarkkoja jotta Suomi sitoutuu järkeviin - ei epärealistisiin tavoitteisiin. Tavoitteita on esim. suojelupinta-ala, työllisyyslukuja, metsien virkistysrooli jne. |
| 47211 |
Pienen väestöpaineen maissa on tilaa puuntuotannolle |
|
| 47238 |
ympäristöjärjestöjen strategiat vs. luonnonsuojelu |
Ympäristöjärjestöjen ajatellaan aina olevan oikealla asialla. Kuitenkin julkisesta keskustelusta puuttuu lähes täysin niidenosoittamien ongelmien todellinen ja suhteellinen merkitys verrattuna niiden strategioihin ja päämääriin. usein hyökätään pieniä asioita vastaan, koska niillä saa paljon julkisuutta ja unohdetaan tahallaan suret ja vaikeat kysymykset. Esim. polttopuun keräystä ja maataloutta ei juuri koskaan esitetä metsien häviämisen syyksi tai hyökätä niitä vastaan. Kritiikki ja parannusehdotukset esitetään usein siellä, missä tilanne on jo paras. Saavutetuista hyvistä käytännöistä ei kiitetä vaan vaaditaan lisää. Ajatuksena on hyökätä parhaista vastaan, jotta muutkin säikähtäisivät ja parantaisivat? |
| 47239 |
Metsä ei ole pelto - miksei |
Maankäyttönä maanviljelykselä on aivan toisenlainen status kuin metsällä - miksi? maanviljelys on kaikin tavoin maaperälle kuluttavampaa kuin metsänkasvatus. Lisäksi siinä käytetään huomattavia määriä kasvinsuojeluaineita (joita ennen nykyistä Orwellilaista kielenkäyttöä kutsuttiin torjunta-aineiksi ja sitäkin enen myrkyiksi) sekä lannoitteita. Maanviljelysmaat ovat parhaita maita ja ylituotanon vallitessa voisi olla kohtuullista saada samoja tukia muutoksesta metsämaaksi kuin nykyään maksetaan peltoviljelylle. |
| 47271 |
FLEGT (Fores law enforsment, governance and trade) nousussa |
FLEGT:in (Fores law enforsment, governance and trade) merkitys kansanvälisessä ympäristöpolitiikassa ja kaupassa tulee esiin yhä useammassa yhteydessä jos metsät ovat puheenaiheena. |
| 47272 |
EUn metsäpolitiikka hakusessa |
EUn metsäpolitiikka on melkoisessa kaaoksessa. Merkkejä muutoksesta parempaankin on (esim. Forest Action Plan:in eteneminen) mutta yleisesti ottaen rivit ovat hajalla. Maatalouden yhteisrintamaan (ja näin myös rahahanoille) on pitkä matka. |
| 47292 |
Suomalainen yksityismetsätalous |
Tällä hetkellä esimerkillinen järjestelmä maailmassa, mutta huonompaan ollaan menossa. Tiukalle ajettu kilpailu laskee kantohinnat ja omistajien mielenkiinto hiipuu, varsinkin kun tuki loppuu |
| 47768 |
Ymmärretäänkö kuka metsät omistaa |
Metsien käyttöön liittyy useita erilaisia tarpeita. Usein tarpeita synnyttävät tai ne esiin tuovat metsää omistamattomat tahot. Kunnioitetaanko omistusoikeutta ja metsänomistajien päätäntävaltaa tarpeeksi on iso kysymys. |
| 47770 |
Metsänomistaja on järkevä toimija |
Metsänomistajalle metsänomistaminen tuottaa hyötyä. Metsänomistaja käyttää metsiään siihen mikä hänelle tuottaa suurimman hyödyn. Yhteiskunta voi mahdollistaa/monipuolistaa metsänomistajan toimintaa tarjoamalla kannustimia, ei pakkoa |
| 47791 |
Näkeekö metsänomistajien etujärjetö tilanteen |
Metsänomistajien etujärjestön pitää nähdä jäsentensä edut ja jaa niitä pitkällä jänteellä. Tarkoittaa myös sitä, että puuraaka-aineen hintaa ei vedätetä niin ylös, että vain pieni osa metsien sadosta on jalostettavissa ja suurelle osalle potentiaalia ei löydy kysyntää liian korkean kustannustason vuoksi. Ei koske pelkästään kantohintaa vaan myös muiden palvelujen tuottamista. |
| 47876 |
Riitävällä vakavuudella organisaatiouudistuksista |
Olisi aika todella käydä läpi metsäalan viranomais-, kehittämis- neuvonta,- etujärjestöorganisaatiot, niiden tehtävät, rahoitus ja uudelleen organisointi. Jos metsäsektori ei siihen itse kykene, sen tekevät muut. |
| 47877 |
Metsäorganisaatiot ja valtion tuottavuusohjelma |
Hirveää häärimistä, mutta todellista muutosta ei taideta saada aikaan. |
| 47890 |
yksityismetsät |
Meillä mainostetaan,e ttä metsiä hoidetaan hyvin, koska ne ovat yksityisten ihmisten omistuksessa. Muualla maailmassa yksityisomistus tarkoittaa riistoa ts. asia ymmärretään helposti täysin päinvastoin. |
| 47940 |
yhteisöllinen maan- ja metsänomistus pois muodista |
1990-luvun lopulla yhteisöllinen metsänhoidon turvaaminen lailla oli myötätuulessa Thaimaassa. Nyt ehdotettu yhteisömetsälaki on vesittinyt parlamenttikäsittelyssä, lopullista lakia odotetaan lähiaikoina. Yhteisöllisyyden sijaan Thaimaan hallitus on ajanut vahvasti metsien yksityistämistä ja kaupallista käyttöä. Lupaus maanomistusasiakirjojen jakamisesta (jotka käyvät velkojen takuuna) viljelijöille on ajanut monet raivaamaan metsäalueita viljelyyn hallituksen rahallisen tuen toivossa. Maaseudun yhteisöllisyys rapautuu. |
| 47954 |
Metsien strateginen merkitys lisääntyy |
Mikäli metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä kasvaa, voi samalla kasvaa niiden strateginen merkitys kansainvälisessä politiikassa (vrt. fossiilisten polttoaineiden asema tällä hetkellä). |
| 48100 |
EU:n toimivalta Euroopan metsäpolitiikassa suurenee koko ajan |
EU:n uuden rahoituskauden 2007-2013 suunnittelu on osoittanut että monella eri politiikka alueella EUlla tulee olemaan yhä merkiitävämpi rooli. Tämä voi tietenkin olla sekä huono että samalla hyvä asia. Huonot asiat ivat etenkin maaseutupolitiikan suurenevat metsätuet ja ympäritöpolitiikan yhä suurenevat vaatimukset ja ristiriitaisuudet.
Hyvinä puolina voidaan nähdä panostus metsä alan tutkimukseen ja eri toimenpiteet liittyen luonnonkatastrofeihin.
EU ymmärtää yhä paremmin uusiutuvan luonnonvaran tarpeet ja hyväksyntä sen käytöstä lisääntyy. |
| 48108 |
Metsänomistajat on laajennettava toimintansa metsässä |
Jotta yhteiskunnan ajatusmaailma vielä ainakin osittain lepäisi metsässä, metsäsektori on tehtävä kaikkensa jotta esittäisivät sen hyödyt ja mahdollisuudet. |
| 48109 |
Ympäristöprosessit syövät metsäpolitiikan maailmalla |
CBD, ilmastosopimus ym. ottavat yhä vankemman otteen itsenäisestä metsäalasta. |
| 51053 |
Verotuksen painopiste alkaa siirtyä työstä luonnonvaroihin. |
Niin kauan kun luonnonvaroja on pidetty rajattomina, verotus on kohdistunut ensisijaisesti ansioihin (työhön). Vain polttoaine- ja energiaverot on kerätty kulutettujen luonnonvarojen perusteella.
Yksi syy hitaaseen siirtymiseen kohti kulutuksen verotusta (länsimaisissa demokratioissa) lienee se, että progressiivinen kulutusvero on vaikea toteuttaa. Tuloveroissakin tasaverotuksen kannatus on nyt lisääntymässä. Tasaverotus on paljon helpompi siirtää työstä kulutukseen, kuin progressivinen verotus. Sosiaalisesti kestävän tasaveromallin kehittäminen olisi siksi merkittävä askel kohti kestävän kehityksen taloutta.
Mm metsävarojen kysynnän ja niiden monipuolisen hyödyntämisen kannalta tärkeää, että luonnonvarojen käytön verotuksessa varojen uusiutumattomuus vs uusiutuvuus tullaan huomioidaan (täysipainoisesti).
Suomen tulee olla erityisen aktiivinen tässä asiassa. |
