| ID |
Lyhyt kuvaus |
Pitkä kuvaus |
| 47077 |
Metsäalan työvoiman näkyvyys ja vaikutusvalta vähenevät. |
Metsäalan työvoiman (ml. palkansaajat, yrittäjät ja omaa työtään tekevät) määrä on vähentynyt murto-osaan aiemmasta. Samaan aikaan metsäalan organisatioitaon vähemmän. Metsäammattilaiset sekoittuvat suureen massaan. Samanaikaisesti suuret organisatiot ovat hajauttaneet toimintansa mm. yrittäjille. On vaara, että metsäalan yhteenkuuluvuuus ja kokonaisuuden ymmärtäminen rapistuvat? Toisaalta nyt metsäalan henkilöillä on uudenlaisia vaikuttamisen verkostoja. |
| 47081 |
Metsän taloudellinen merkitys hyvinvoinnin rahoittajana. |
Hyvinvointivaltion ylläpitäminen tai vastaava sosiaalinen järjestelmä vaatii paljon rahaa. väestän ikääntyessä ja soisiaalivakuutuksen haasteiden tullessa voimakkaammin esiin, nousee havaitaan metsän merkitys kansantaloudelle uudella tavalla. Metsiä ei haluta kovin paljon pois puuntuotannosta ainakaan pysyvästi. |
| 47093 |
Raha ohjaa päätöksentekoa pitkäjänteisesti. |
Jos metsän kasvatukselle ja puun tuottamiselle saadaan hyvä taloudellinen tuotto, metsästä huolehditaan. Erityisesti kehitymaissa pitäisi saadaa metsää häyödynnettyä siten, että myös paikalliset hyötyyvät siitä taloudelliseti. Silloin he eivät tuhoa metsiä eivätkä anna muidenkaan tuhota. Myös metsän siirtyminen esim. karjankasvatukseen ja muuhun maatalouteen vähenee.
Raha-näkökulman vastuuntuntoinen huomioon ottaminen ei ole kvartaalitaloutta vaan kestävyyttä. |
| 47094 |
Mihin sijoittuvat suomalaiset metsäammattilaiset |
Metsäsektorin perustuotanto vähenee, samoin työpaikat, mutta mihin menevät metsäammattilaiset tulevaisuudessa. Etelä-Amerikan plantaaseille vai konsulteiksi Kiinaan.. Laajemmassa mitassa: mitä tapahtuu Suomelle, riittääkä palvelu-, matkailu- ja osaamistyöpaikkoja kaikille? |
| 47122 |
Metsät osana köyhyyskysymystä |
Köyhyyskysymys ja köyhyyden torjuminen nousi uudelleen voimakkaasti kuvaan Johannesburgin kokouksessa. Metsien rooli köyhyyden torjunnassa, ruoan tuottajana, työpaikkana jne selvästi korostumassa |
| 47241 |
Kestävän metsätalouden sosio-ekonomiset vaikutukset |
Kestävän metsätalouden sosio-ekonomisia vaikutuksia on jo jonkin verran tutkittu mutta sosio-ekonomisen mittarin käyttö kestävän metsätalouden onnistumisessa on ollut kansainvälisesti aika vähäistä mutta saattaa yleistyä. |
| 47521 |
Metsällisten toimijoiden sisäiset ristiriidat huolettavat |
Metsäkeskukset eivät tiedä mitä ne isona tekevät. Mhy- kentän yhtenäisyys rakoilee. Teollisuuyritykset ilmiantavat toisiaan kilpailuviraomaisille. Metsäpalveluyrittäjät nokkivat toisiltaan vaikka silmiä päästä.
Mistä tämä johtuu? Onko niin, että vain globaali teollisuus tietää mitä se tahtoo ja muut kilpailevat reviireistä ja vieläpä sellaisista reviireista, joita ei tosiasiassa enää ole lainkaan avoimessa taloudessa.
On puhuttu verkottumisesta ja verkostoista. On lähdettävä tekemään niitä, ja puhuttava vähemmän. Julkisen vallan on tehtävä selkeät ratkaisut, missä arvoketjun kohdassa julkinen rahoitus operoi ja mikä taas kuuluu avoimen kilpailun piiriin.
Luottamus toisia kohtaan saadaan vain avoimuudella. Olemaasaolon oikeutus taas lunastetaan osaamisella ja sen tarjonnalla. Historia ei elätä ketään, mutta tulevaisuudessa ovat kaikki mahdollisuudet avoimena.
"Tuulet ovat suotuisia niille, jotka tietävät mihin ovat menossa" |
| 47747 |
kestävä kehitys ei toteudu kaikkien ulottuvuuksien osalta |
Etelä-Suomen metsien monimuotoinen käyttö on vaarassa - niin ekologiset kuin sosiaalisetkin arvot ovat vaarassa. Talous jyrää, vaikka toisin yritetään tehdä ohjelmia ja suunnitelmia. Koulutus puutteellista näissa asioissa erityisesti metsureilla sekä kuntien virkamiehillä. Poikkisektorinen metäyhteist yö ei kata kestävän kehityksen kaikkia ulottuvuuksia. |
| 47750 |
naiset ja kaupunkilaiset tuovat muutosta |
nais- ja kaupunkilaismetsänomistus tulee vaikuttavaan metsänhoitoon ja metsäsuunnitelmien tekemiseen. monipuolisuutta ja uusia ajatuksia sekä tarpeita. Toisaalta myös tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä. |
| 47751 |
vuorovaikutus ja sosiaalisesti kestävä metsätalous |
Sosiaali- ja terveyssektori ottaa metsät ja ympäristön oman hallinnonalansa läpäiseväksi asiaksi. Näin kohtaavat erilaiset intressit ja erilaiset ihmiset . Vuorovaikutus syvenee. |
| 47764 |
Suomalaisen metsäalan tulevaisuuden kuvan arvioiminen |
usein keskitään surkuttelemaan heikkouksia ja uhkia. Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää pystyä löytämään "tulevaisuuden uskoa" eli mitä hyvää meillä on ja miten voimme sitä edelleen parantaa. |
| 47800 |
Metsät vanhenevat, väki pakenee maaseudulta jne |
Jos metsäomaisuutta ei ole mahdollista hyödyntää, tyhjenee maaseudun elinolosuhteet kaventuvat, väki pakenee taajamiin ja sen tuomat kustannukset ja ongelmat lisääntyvät; millä maksetaan |
| 48022 |
Kiinassa metsä ei kiehdo ihmisiä |
Kiinalaiset haluavat metsän, kuten maiseman yleensäkin, olevan ihmisen muokkaama. Siksi metsien suojeleminen ei voi perustua samoiin arvoiin kuin Suomessa. |
| 48029 |
Maaseutu ja metsät tyhjenee |
Maaseutu ja varsinkin jäljelle jäävät metsäiset alueet tyhjenevät asukkaista kaikkialla maailmassa. Vähemmän kilpailukykyisilla maatalousalueilla, kuten Suomessa, keskitytään tuottamaan ruoan sijasta bioenergiaa. |
| 48043 |
Lapin metsätalouden ahdinko |
Onko Lappi kohta autio ja tyhjä kun metsätalous siellä loppuu noin 20:n vuoden kuluessa niin kuin Alaskassa 1980-luvulla. |
| 48105 |
Urbanisaatio iso uhka kestävälle puuvarojen käytölle |
etenkin Euroopassa paine suojella metsiä metsästys, virkistys, monimuotoisuus ym. käyttöön lisääntyy koko ajan. Päättäjien ja asiakkaiden urbanisoituessa yhä vankemmin, ymmärys puuvarojen kättöön huononee koko ajan. |
